Olipa kerrran tyttö jolla äiti asui Siuntiossa. Eräänä päivänä hänen rakas äitinsä soitti ja pyysi tytärtä tulemaan hoitamaan piku veljeään kokonaiseksi viikonlopuksi Siuntioon. No tytär suostui vain ja ainoastaan yhdellä ehdolla , että tytär saisi kutsua mukaan oman prinssi uljaansa seuralaiseksi Siuntioon. No äiti suostui ja tytär suostui sopimukseen.
Perjantai koitti ja prinssi uljas ( Jeremias ) tuli hakemaan rinsessansa Tuusulasta ja lähtivät matkaan Siuntioon :)
He saapuivat turvallisesti määränpäähän ja heillä oli Tärkeä tehtävä edessä , Prinsessan pikkuveljen kevätjuhlat . Kun he saapuivat paikalle he alkoivat heti laittautua ja kiisivät lähtöön. Esitys kesti pitkään mutta onneksi siellä oli tauko tarjolla. Loppuilta meni lupaavasti makkaraa grillatessa ja lohikäärmettä ulkoiluttaessa. Kruunajaispari sattui myös vahingossa tekemään reissun paikalliseen "huvipidon paikkaan" jossa he joivat pari lasillista talon tarjoamaa hienointa juotavaa Sidukkaa. Rommi ei tälle illalle tullut kysymykseenkään!
Lauantai oli luvattu viettää pikkuveljen kanssa. No niinhän siinä kävikin! Pikku veljen tahdissa katsottiin leffoja ja pelailtiin lautapelejä. Myös pikkuveljen ulkoiluttaminen oli tärkeää ja varsin mielyttävää kun sää salli. Lohikäärme oli vililllä päällä joten senkin kouluttaiseen meni tovi. Päivä sujui muuten hyvin.
Sunnuntaina iso linna oli siivottava ja jynssättävä kuntoon. Sitä varten kihlajaispari kutsui paikalle kaksi hyvin koulutettua hiirtä. Heidän nimensä oli Saituri ja Jemiah. He siivosivat paikat oikein siistiksi ja sillä välin prinssi oli lähtenyt joen rannalle tapamaan merenneidokkia. Kun taas prinsessa lähti makoisalle ratsastus reissulle ympäri Siuntion vatakuntaa.
Prinssi kutsui neidokin luokseen taikaliemellä joka oli pulotettu taikalähteestä mikä löytyi vain ja ainoastaan palatsin läheltä Siuntiossa. Mutta ennen kuin neidokki nousisi ylös vedestä oli hänen lausuttava nämä sanat.
" Veden neidok , veden vahvuus ja kauneus , nouse esiin ennen tuulta ennen aurinkoa , ennen kuin kukat kukkivat auringon sarastaessa.Tule tule tule..." ja neidokki nousi.
Hän tarttui prinssin ojentamaan pullon mutta viime hetkellä prinssi ei huomannutkaan kuinka neidokki tartui häntä kädestä ja he molemmat painuivat veden alle. Prinssi yritti kyllä saada neidokin otteen aukaistua mutta tuntui kuin hän yritti ihan turhaan. Muutaman miinutin ollessa veden alla neidokin vankina prinssi huomasi neidokin heikoiman kohdan. Se oli kutittaminen. Kun neidokki seuraavan kerran tuli prinssin luokse hän tarttui neidokista ja alkoi tökkiä häntä pehmeällä leväharjalla. Neidokki alkoi rimpuilla ja sattui päästämään otteen. Prinssi ui ylös pinnalle minkä jaloistaan ja käsistään pääsi. Kun hän tuli pinnalle kalastajia seisoi rannalla ja prinssi pyysi heitä auttamaan. Enisin kalastajiat eivät olleet edes huomaavinaan häntä kunnes he näkivät neidokin prinssin perässä. Kalastajiat yrittivät ojentaa käsiään prinssille mutta sitten yhtäkkiä jokin tarttui prinssiin ja nosti ilmaan. Se oli prinssin oma murunen joka hänet pelasti ja murusen lentävälä hevosella he sitten kulkivat kotia päin. Matkalla sattui kumminkin traaginenonnettomuus. Hevonen ei jaksanut kannatella molempia ja kuukahti alas tömähtäen keskelle pimeää metsää. Prinsessa ja prinssi yrittivät saada hevosta nousemaan jaloilleen mutta turhaan. He päättivät sitten istahtaa hevosen viereen ja odottaa jos se virkoisi...
Oli niin pimeää eikä mitään näkynyt...ainoastaan kiiluvat silmät metsän pimeydessä. Joku heitä vaani mutta kuka?! Sen saat tietää myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti